Perusinfo

Perusinfo

Historiankirjoituksen mukaan Ruotsin viimeiseksi jäänyt jaarli Birger perusti Tukholman vuonna 1252. Kaupunki on ollut 1300-luvulta alkaen Ruotsin taloudellinen ja poliittinen keskus.

Ruotsin länsirannikolla sijaitseva Tukholma on rakennettu kaupunkia halkovan Mälaren-järven ja muiden vesistöjen 14 saarelle, joita yhdistää 57 siltaa. Tukholman kokonaispinta-ala on yli 200 neliökilometriä, josta vettä on yli 27 neliökilometriä.

Tukholmassa asuu yli 900 000 ihmistä, joten se on Pohjoismaiden suurin kaupunki. Suur-Tukholman alueella asukkaita on yli kaksi miljoonaa. Ruotsin sisäinen muuttoliike Tukholmaan jatkuu voimakkaana. Kaupunki kaavoittaa vanhoja satama- ja teollisuusalueita asuinalueiksi ja kaupungin eri osiin – niin kantakaupunkiin kuin sen etelä- ja pohjoispuolelle – syntyy uusia keskuksia.

Monille saattaa olla yllätys, että Tukholma koostuu yhteensä 117 kaupunginosasta. Kaupunki jakaantuu sisä- ja ulkokaupunkiin. Sisäkaupunki, Innerstaden, on suomalaisille tutuin. Sen muodostavat matkailijoiden kansoittama vanha kaupunki Gamla stan, Tukholman nykyaikainen keskusta eli Norrmalm sekä Riddarholmen ja Skeppsholmen, Vasastaden, hienostokaupunginosa Östermalm, Kungsholmen ja Södermalm. Näissä kaupunginosissa on osa Tukholman ajanviete- ja ostosmahdollisuuksista.

Niin sanotun ”ulkokaupungin” muodostavat sisäkaupungin etelä- ja länsipuoliset alueet, nimeltään Söder- ja Västerort. Näiden alueiden kaupunginosista tunnetuimpia on läntisen Tukholman Vällingby, joka tunnetaan ulkomaita myöten lähiörakentamisen malliesimerkkinä. Vällingby rakennettiin 1950-luvulla niin sanotuksi ABC-kaupungiksi (arbetsplatser, bostäder, centrum), jossa on asuntoja, työpaikkoja sekä palveluja tarjoava keskusta.

Vällingby ja muut samaan aikaan rakennetut lähiöt eivät kuitenkaan ratkaisseet Tukholmaa vaivannutta asuntopulaa. 1960- ja 1970-luvuilla Ruotsissa toteutettiinkin niin sanottu miljoonaohjelma, jonka tavoitteena oli kymmenen vuoden aikana rakentaa miljoona uutta asuntoa. Esimerkiksi läntisen Tukholman kaupunginosat Rinkeby ja Tensta ovat seurausta tästä ohjelmasta. Nykyisin ne tunnetaan Tukholman suurimpina maahanmuuttajalähiöinä. Rinkebyn asukkaista jopa noin 90 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

Uusia kaupunginosia ovat esimerkiksi Kungsholmenin länsiosaan noussut Hornsberg, Södermalmin eteläpuolella sijaitseva Hammarby Sjöstad, Telefonplan, suomalaisille tutun Silja Linen terminaalin lähelle entiselle teollisuusalueelle rakennettava Norra Djurgårdsstaden, Lindhagen, Hagastaden ja entinen teurastamoalue Slakthusområdet.

Tukholmassa on muutama suomenkielinen esikoulu sekä ruotsinsuomalainen peruskoulu Kungsholmenin Fridhemsplanilla. Tukholmassa toimii myös suomalainen seurakunta ja suomalainen kirkko eli Finska kyrkan vanhassakaupungissa. Suomen suurlähetystö sijaitsee Gärdetissä, aivan Ladugårdsgärdet-puistoalueen laidalla. Suurlähetystörakennus Finska Borgen valmistui lähetystön käyttöön vuonna 2001.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.